torstai 3. heinäkuuta 2008

Los Venturasista Santa Cruziin

Aamu valkeni jo toistamiseen Comfort Innin lakanoilla. Aamutoimet olivat vähäiset mutta riittävät: normit suihkut ja aamupalat stryroksilta. Villen moottoritieimpeys poksahti huomaamatta, kun auton nokka suunnattiin kohti tähtipäällysteistä kuuluisuuksien jalkakäytävää, Hollywood Boulevardia. Straadalla oli tähtiä joka julkikselle, lukuunottamatta Katri Helenaa,Grönin Eikkaa ja Dannya. Karibian piraatteja käveli vastaan tusinoittain, samoin Monroe look-a-likeja ja muita kodittomia veijareita, jotka eivät vaan ihan vielä ole saaneet suurta tilaisuuttaan
valkokankailla, vaikka ovatkin sikahyviä. Tähtibongailun yhteydessä pyllisteltiin kiinalaisella teatterilla ja haettiin villelle aamiasbursa Mell's Dinerista, joka on kerrassaan huokea ja häikäisevän nopea noutoruokapaikka.
Not.

Pakollisen turreilun jälkeen olikin aika antaa Chevroltein kiinalaisvalmisteisen automaattilatikon liuttaa kytkintä sen verran että saatiin ajo-osuus alkamaan. Posotettiin melkoisen uskomattomia maisemia ahmien rannikkoa pitkin kohti päämääräämme, surffareiden, skeittareiden, bileväen ja vanhojen hippien asuttamaa Santa Cruzia, joka sijaitsee noin 70 mailia San Franciscosta etelään.

Matkalla ohitettiin köyhien ja tuntemattomien asuttama Malibu ja lukuisia pikkukaupunkeja. Hartaina katolisina pidimme lounasbreikin Santa Mariassa, karkeasti puolivälissä matkaa - tai niinhän me luulimme - kohti Santa Cruzia. Marian kaupungissa ruokavalikoima oli burritoja tai burgereita, joista valkkasimme meksikaaniversion. Kolmen taalan rasvakääreet ei ihan vakuuttaneet, mutta onneksi Bimbanbulla-Saara oli varannut hedelmiä matkaan. Santa Mariassa tehtiin alati toistuva havainto. Kalifornialaiset taitavat olla aika herranpelkoisia, eivätkä halua asustella kerrostaloissa korkeammalla, koska ainoat kerrostalot olivat Santa Mariassakin tavarataloja kuten Macy's, jossa vierailimme kalsonkiostoksilla. Santa Mariassa latasimme vankkureiden tankkiin lisää kakkua ja kaasuttelimme pikaisesti kohti pohjoista.


Teimme hetken mielenjohteesta äkkipysähdyksen California Mens Colonyyn, jonka oletimme olevan paikallisten tom-poikien asuttama pervojen yhteisö, emmekä olleetkaan olettamuksessame kovin väärässä. Mesta osoittautui alemman turvaluokituksen rangaistuslaitokseksi. Otettiin paikalta fotot vaikka se kyltein kiellettiin ja kaasutimme rangaistuksen pelossa tuhatta ja sataa eteenpäin.

Maisema alkoi muuttua jylhemmäksi ja savuisemmaksi. Posottelimme pian kyltin ohi, jossa luki "road 1 closed, next 40 miles". Jääräpäisinä emme uskoneet valokyltin julistusta ja posotimme pian serpenttiinitietä ylös-alas jylhien kukkuloiden viertä. Maisemat olivat uskomattoman päräyttäviä ja pysähtelimme pariin otteeseen räpsimään fotoja. Epäilys kalvoi kuitenkin luissa, joten matkattuamme kilometreissä noin 50-70 piirua, mutta ajassa noin puolitoista tuntia, pysähdyimme pikkuhotellille kysymään ohjeita. Henksu osasi eti sanoa, että tie on suljettu maastopalojen takia ja takaisin piti palata. Veikkaat oikein - vitutti - mutta maisemat olivat detourin arvoisia. Mieltä ylensi myös uusien nopeuspohjien kellotus, poljettiin 3 tonnin elopainoinen bilikka 105 mailin vauhtiin autiolla tiellä.



Serpentiinitiet vaihtuivat nopeasti takaisin kuivien ruohokumpujen kautta moottoritiemaisemaksi. Moottoritiellä toistaiseksi suurin sallittu nopeus matkamme aikana, elikkä 70 mailia tunnissa. Pysähdyttiin matkalla buttfuck-nowheressä eli Greenfieldissä sumpilla ja virtsalla ja saavuttiin kympin nurkilla Santa Cruziin.





Majoite lukittautui Oceanview Inniksi legendaarisen Boardwalkin kupeessa. Pikakuosauksen jälkeen skouttasimme lähiympäristön menon ja safkattiin eileset ranut ja kanabiusat huvipuiston sikahinnoilla ja spelattiin ottelut ilmakiekkoa.

Väsyneemmät pelaajat siirtyivät vällyjen väliin mamimaan, Jiikku ja Ville painuivat Tom Selleckin houstamaan karaokeiltaan kulmien ainoassa aukiolevassa kuppilassa. Paikka oli täynnä alaikäistä sammareihin pukeutunutta sekoilijaa. Pelkkien määrä oli melkoinen. Onneksi mestoilla oli myös orgaanieemeleille naureskelevaa jocks-osastoa,
joten emme menettäneet ihan koko streetcrediä. Muutaman kievaritöppösen ja puistokaltsun jälkeen olikin aika vetäytyä buduaarin puolelle ja vetää muutama tunti ansaittua unta.

Huomioita:
Los Angelesista Santa Cruziin asustaa vain latinoita, aasialaisia ja mustia tai sitten valitsemme hotellit ja pysähtymispaikat hyvällä onnistumisprosentilla.

Kehumme:
-Näköaloja

Moitimme:
-Tiekatkoista tiedottamista
-Maastopaloja
-Etelä-Kalifornian burritoja
-Peukaloa näyttäviä mummoja


View Larger Map

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mä ajoin aamulla duuniin reittiä Wallininkatu - Sturenkatu - Satamaradankatu - Teollisuuskatu - Junatie - Pääskylänkatu - Sörnäisten rantatie - Tynnyrintekijänkatu. Matka-aika noin 8min, matkaa kertyi 3,5km joka on maileissa about 2,2.

Kiitän: sujuvaa liikennettä
Moitin: matkan tarkoitusta

Anonyymi kirjoitti...

Valehtelin. Matkaa 2,5km - maileissa 1,6.

Kapteeni no1 kirjoitti...

Mä taas suhautin raitiovaunulla 7x töihin, reittiä mäkelänkatu - radanrakentajantie - ratamestarinkatu - rautatieläisenkatu - ratapihantie - pasilankatu - palkkatilanportti

matka 3 km -> 1,86 mi

Kiitän:
- Ilmastoitua raitiovaunua

Moitin:
- Ilmaislehtien puutetta
- Ratatöitä keskustass, josta johtuen ratikat ei kulje ajallaan
- Pahalta haisevaa hakaniemen setää viereisellä penkillä

Anonyymi kirjoitti...

Itse kuljin maalaisbussilla reitin lauttasaari, ruoholahti, kamppi. Teiden nimet eivät tarttuneet mieleen, mutta varmaan aukenee "tripin" kulku myös tuosta.

Kiitän: Istuma paikkojen runsas tarjonta

Moitin: Olotilat
Espoolaiset

-Captain vii