Paidat puettiin pariin otteeseen kun haettiin kaupasta vettä ja delistä sukellusveneleipiä. Maukkaiden murkinoiden jälkeen pussailulla ja halailulla voimia keränneet loman suorittajat sotkivat noin mailin etumatkan yöelämässäkin toisinaan viihtyvään dynamic duoon. Ero kuroutui kiinni kun päästiin ehkä siisteimmälle biitsille ikinä. Ei mehujään myyjiä, gigoloita, lasinsiruja eikä ihmiskehon eritteitä, vaan hienoa ja tulikuumaa hiekkaa silmänkantamattomiin. Hiekkapohjainen ja kirkas atlantti houkutteli uiskenteluun ja aaltoleikkeihin. Veden lämpötila sellainen kolmisenkymmentä. Pienen miinuksen voi antaa ameriikanläskien hassusta tavasta ajaa jeepit ja humveet rannalle. Tällaista tailgate-partya oli myöskin silmänkantamattomiin, tosin mukavan harvakseltaan. Ei todellakaan ihme että ranta on valittu USA:n parhaaksi rannaksi. Näissä ympyröissä oli mukavaa heitellä jefua, rakennella santalinnoituksia, pulikoida ja katsella hengenpelastajien toilailuja.
Kuuden tunnin aurinkokylpy loppui samalla kun kaupasta haettu vesi loppui. Taas hypättiin villarin satuloihin ja sotkettiin takaisin hotlalle pesemään suolat veks. Samalla todettiin, ettei WalMartin aurinkorasva ole tehokkuudeltaan maailanparasta. Nyt muutkin ovat kovin punaisia. Iltaruoaksi vedettiin sekalaiset setit yhdessä saaren noin viidestä raflasta. Annoskilpailun voitti Antti jättimäisellä ja kerrassaan maukkaalla ravintoympyrällään. Siitä riitti vielä aamupalaksikin.
Ateria oli melkoisen tuhti joten palailtiin taas majoitteelle lepäämään vatsojen viereen. Auringon aiheuttamaa ikävää kuumotusta lisäsi trooppinen myrsky Cristobal, jonka ennustettiin iskevän saarelle seuraavana päivänä. Kivistystä lievitettiin after sun -kreemillä, limskalla, keskiketterällä, romanttisilla komedioilla ja yöllisillä pyöräretkillä. Ihanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti