Hollywood, baby!

Huhhuh!
Liki vuorokausi kökkimistä alumiinipurkissa selviten muovilla tarjoilluilla einesmössöillä ja jäätiin henkiin.

Ei vais, siirtyminen pisteestä pisteeseen meni yllättävät kivuttomasti. Heathrow'n spedeily tuntui teutonin tehokkuudelta, kun vertaa LAX:in käkkäilyyn. Lento oli 45minaa etuajassa. Eka kökittin flygarissa taxaamassa ennen terminaaliin siirtymistä. Seuraavaksi immigration check jäädytti maahantulon. Vittu että korpesi, kun jengillä oli vaatimattomat 12 tuntia aikaa täyttää flygarissa se klassinen lomake täyteen, jossa kysellään muun muassa olitko natsipuolueen jäsen, syyllistyitkö juutalaisten kansanmurhaan jne. vuosina 1933-1945. Silti etenkin ranskalaiset persereiät alko täyttelee näitä vasta virkailijan kanssa ja tietty jäädytti jonon.

Mielenkiintoista että Setä Samuli ottaa sormenjäljet ja mugshotin maahantullessa sekä kyselee kiperiä kysymyksiä. Lala muun muassa pääsi selittämään mitä teki kotimaassaan ja Saara keskusteli Hitleristä ja Euroopasta. Virkailija kehu Saaraa todella nätiksi ilman silmälaseja ja kun kuuli että Saaralla on poikaystävä, totesi: "OK, then you can use 'em".

Immigrationin jälkeen jäädytti US customs, jossa kaksi (!) virkailijaa keräili lomakkeita vuorotellen yhden terminaalin lennoilta eli sadoilta ihmisiltä. Kevyt tehostamisprosessi teutonityylillä ei tekisi näille hepuille pahaa. Toisalta tullijäbä toivotti turvallista matkaa, kun kuuli reissusuunnitelmamme ja heitti vielä loppuläpäksi virnuillen: "stay out of YouTube!"

Kun maahantulobyrokratiasta oli selvitty ja lomakkeissa oli tarvittavat yhdeksän leimaa kussakin, ihmeteltiin hetki palmuja ja kyseltiin sitten infosta, mistä mahtaa shuttle autovuokraamoon lähteä. Pikapuoliin dösä löytyikin ja parissakymmenessä minuutissa päästiin valkkaamaan kiesi. Muutamista vaihtoehdoista valkattiin Chevy Equinox, koska sisätilat vastasivat hyvin tarpeitamme. Pientä kuumotusta aiheutti se, että vuokraamo sijaitsee Inglewoodissa. Matkalla hotellille huomasimme etnisten ryhmien hallitsevan suvereenisti omia kortteleitaan, ryhmistä bongasimme jengi-kuukerit, latinot sekä koreatownin olkihatut. Nopeasti sitä taas tottui paikalliseen liikennekulttuuriin.

Hotellissa otti meidät ystävällisesti vastaan inkkaripinkkari ja majoitti meidät huoneeseen 109. Hetken kuosittautumisen jälkeen siirryimme Denny's pikaruokajointtiin burgereille ja scampeille, kelpo huttua flygarisafkaan verrattuna. Shelliltä poistimme vielä iltalimsat. Yritettiin etsiä kaljaakin, mutta metroaseman jenginuoret alko huutelee ja meidän mutkat oli hotellihuoneessa. Lähdettiin sitten hakee tykkejä, mutta simahdettiinkin kuningatar-koon vuotehille melkein välittömästi.