Mainiosta esivalmistelusta johtuen päästiin tien päälle jo ennen aamuysiä ja hyvä niin. Villen ja Saaran vetäessä nokosia takapenkillä, Buddha ja Thaimaakrapulari saivat tuta Texasilaisen maalaismaiseman sateessa. Tämän lisäksi veivasimme kelloja tunnin eteenpäin state lineä ylitettäessä.
Tiet ovat viivasuoria ja näitä reunustaa vaihtelevasti preeria tai pellot. Kaupungit joiden impeyden tie puhkaisee, ovat rumia ja likaisia ja tuntuvat pyörivän pitkälti agraarikulttuurin ympärillä. Kepun maalaispamput olisivat onnessaan Texasin preeriahuussissa. Yleisin asumismuoto pikkukaupungeissa on rähjääntynyt hökkeli tai traileri, joka kuvastanee texasilaisia parhaiten. Tällaista verratonta maisemaa saimme seurata satoja kilometrejä ja epäilimme hetken olemmeko edes Yhdysvalloissa. Maisemat olisivat sopineet paremmin kolmannen maailman kaupunkeihin. Päivän jännittävimmät hetket lienevät Don't Mess With Texas-kylttien bongaaminen, joita on ihan oikeasti maanteiden varrella.
Saavuimme illansuussa Dallasin ja Fort Worthin puristukseen jäävään Arlingtoniin, josta bongasimme ensimmäiset vartioidut asuinalueet, joita eristettiin automaattisesti sulkeutuvilla porteilla ja korkeilla aidoilla. Majoituksemme Howard & Johnsonin hotellissa sijaitsee sopivasti huvipuiston, vesihuvipuiston ja ostoskeskuksen kupeessa, joten sijaintia ei voisi parantaa.
Chilaksoiduimme tylsän ajopäivän jälkeen poolilla ja valmistaudumme huomisen aktiviteetteihin.
torstai 10. heinäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti