Mökin rauha vs. kumin katku

Hyttysten ininä vaihtu renkaiden ujellukseen - Buddha ja Lala pohtivat vaihtoehtoja.

Lähtömittarin raksuttaessa kohti vääjäämätöntä nollaa Europen musavideon tapaan, pysähtyy vääjäämättä monta kertaa miettimään, onko mukava kökkiä heinäkuu detroitilaisen teräksen syleilyssä, pahvimukista kolaa sippien, 12000 mailia mantereen halki taittaen. Sitä mielikuvaa verratessa nollailuun isoisänaikaisella verttyneellä, kusen ja lonkeron polttamalla badenbadenilla, voi todeta että todellakin!

Laitapa harmaat solukot siellä vintillä oikein koetukselle.
Mikäli suomalainen kesämäinen vuodenaika jossain huhti-syyskuun välillä osoittautuu yhtä ennalta-arvattavaksi, kuin Suomen lätkäjoukkueen MM-menestys, päätyy pohjoisen perukoilla väistämättä päihtymyskierteeseen etappeina Sörnäinen-Rautatientori-mökkimaasto (=ei välitöntä sporayhteyttä). Maallakin toki selviää ja selviytymisohjekin on olemassa:

Landella sukulaisten kanssa makkarapäissäsi murjottaessa, saatat ymmärtää että planeetta on suuri ja Ameriikka niistä kaikkein suurin. Mikäli hyväksyt tämän, palaat heti autossa kökkimisen mielekkyyteen - ei se mitään, niin mekin. Laitetaan kuitenkin kuvio perspektiiviin.

Suomessa raidevälineillä (muilla kuin kolmosella) suhailleet ovat varmasti havainneet suuren pohjoisen luontokusetuksen. Suomalainen luonto omaa diversiteettiä kuin narkkari likviditeettiä: PeeAa-PeeAa-PeeAa-järvi-metsä-pelto.

Suomalainen yleismaasto saa Kodak-turistin etusormen nakuttamaan ja ehkä myös brittiläisen serkunnussijan äimälle, mutta muu kuin vannoitunut nationalistinen ulabönde ei siitä vastaavia kiksejä saa.

Karauttaessa suuren saatanan kotipesän laidalta laidalle, näkee varovaisesti arvioiden puolet maailman luonnonolosuhteista ja pinnanmuodoista. Klyyvari tulee takuuvarmasti takaisin Stadiin possumallisena autonikkunan jäljiltä. Vapauden tyyssijalle on noin tuhatviissataa kertaa koetun mökkilaiturin hankala skabailla. Polta siis homeen raiskaama mökkisi, askartele pihakalusteista lautta ja souda lähimmälle lentoasemalle. Sinne makkaranitriittisi ehkä juuri riittävät.

Entäs se taateli? Kuulaa tulee palamaan neljässä viikossa arviolta nelisen tuhatta eurotaaleria reppurepeä kohden, öljyn ja FED:in peliliikkeiden aiheuttaessa kallistelua SUV:n kulkuun.

Sillä hyrrällä lipastaisi himaansa kohtalaisen viihdesentterin syksyn ratoksi."

Niinpä vissiin. Kesällä himasta ulospääsymaksu on monopoliluokkaa, eikä noppaa heittämällä ovet ilmaiseksi avaudu. Mikäli kelaa kesäisillä kotikulmilla rullaavansa ilman viittäkymppiä per arki-ilta ja tuplat keittokuurilla ollessa, on sosiaalinen elostelu penttilinkola-tasoa nunnahöysteellä. Nopea kalkyleeraus ala-asteen oppimäärällä tekee pyöreät kaksi tuhatta kappaletta euron lantteja. Osa vaihtoehtoisesta viihdebudjetista menisi siis väistämättä piuhalle tai pornoa saisi tuijotella vanhasta pikkuruudusta - on se ainakin tiukempi.

Yksiulotteiseksi republikaanikekeksi ei ole tarkoitus tietenkään taantua. Kaljupääkotkan kotikulmilla keljuin piirre lienee about kaiken maksullisuus ja hyrrän pyöräyttely kaikkiin suuntiin ja kaikkia sitä ruinaaville. Toisaalta itsensä viihdyttäminen aina övereihin asti kuvetta kaivamalla on tähtiraitojen juju. Tuon omaperäisen tai arveluttavan ominaispiirteen dumaaminen on hieman kuin patongin ravintoarvojen paasaaminen ranskanmaan punaviinipateille.

Yleisenä matkatavoitteena on huljuttaa munat kahdessa valtameressä (tarvittaessa kaivaa kuvetta), ammuskella Texasissa (kaivaa kuvetta) ja hankkia adrerushit huvipuistoissa (kuvetta kaivaen) eikä tuntea henkistä alemmuudentunnetta, joidenkuiden kuiskutellessa elämänarvoista ja oikeasta hauskanpidosta.

Matkaseurasta paras tuijottaa sinuakin joka aamu peilistä. Lauantaisin saatat löytää pöydän äärestä koko köörin kirroosipöhöisiä moottorituristikandidaatteja. Ohjaa siis maltaan lipittelyn lomassa keskustelu kesään 2009 ja kerro tovereillesi, että fossiiliset polttoaineet ovat kohta viimeistä piirua myöten poltettu, joten kulutustalkoisiin kandee sännätä viimeistään nyt, jos mielii ehtiä ennen ituhippien henkistä jääkautta.